Blogi on osa Näin maailma muutetaan -podcastia, jossa paneudumme käytännön ratkaisuihin, joilla on onnistuttu tekemään maailmasta ympäristön kannalta kestävämpi.
Jakson vieras
“Ratkaisun ydin on se, että kehystetään ongelma niin, että kaikki ovat sen takana – esimerkiksi että autetaan saimaannorppakanta kasvuun niin, että kalastus voi jatkua. Silloin ongelmaa voidaan lähteä yhdessä ratkaisemaan, ja jos siihen päästään, niin kaikki ovat tyytyväisiä. Jonkun yhden näkemyksen selkävoitto ei vie kestävään lopputulokseen.”
Petteri Tolvanen
Ohjelmajohtaja, Suomalainen luonto
WWF Suomi
Saimaannorppa on tänä päivänä meille kaikille tuttu luonnonsuojelun symboli. Vielä 80 vuotta sitten norppa katsottiin haittaeläimeksi, josta valtio maksoi tapporahaa. Nyt tuskin kukaan haluaa, että norpan poikasia hukkuu kalaverkkoihin. Pitkäjänteisen ja monitahoisen suojelutyön tuloksena kanta on saatu hienoiseen kasvuun. Saimaannorppa on kuitenkin erittäin uhanalainen ja suojelutoimet ovat edelleen välttämättömiä lajin elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Yksi merkittävä suojelukeino on ollut Saimaan kalastusrajoitukset, jotka kieltävät verkkokalastuksen keväisin ja norpille vaarallisimmat pyydykset ympäri vuoden. Mitä tästä voimme oppia?
→ Ratkaisu kannattaa kehystää siten, että se on kaikkien hyväksyttävissä: Autetaan saimaannorpan kanta kasvuun niin, että kalastus Saimaalla voi jatkua. Kun kaikki seisovat yhteisen tavoitteen takana, onnistuminen tuo pitkäkestoisempia vaikutuksia kuin yksittäisen mielipiteen läpivieminen väkisin.
→ Asenteet kyllä muuttuvat, mutta se ottaa aikansa. Sanotaan, että luonnonsuojelun kvartaali on 25 vuotta. 1970-luvulla aloitettu saimaannorpan suojelutyö on vaatinut valtavan määrän työtä, resursseja ja rahaa lukuisilta ihmisiltä, organisaatioilta ja järjestöiltä vuosikymmenten ajan. Nykyisin verkkokalastuskieltoalueen laajennuksista norpan uusille lisääntymisalueille ei tarvitse kiistellä – kaikki ymmärtävät, miksi ja milloin suojelualuetta pitää laajentaa.
- Matkan varrella on huonoja vaiheita, takapakkeja ja vastustusta. Syytöksiä ja lokaa tulee niskaan. Pyri ymmärtämään, millaisilla arvoilla ja motiiveilla ihmiset muodostavat mielipiteitään. Mistä luonnonsuojelun vastainen asenne kumpuaa? Yritä ymmärtää, vaikka et hyväksyisi.
- Kun asiat eivät tunnu etenevän, vilkaise taaksepäin. Miten 1900-luvun alun liki sukupuuttoon metsästetystä riistalajista on tullut suomalaisen luonnonsuojelun symboli, jonka suojelua valtaosa suomalaisista puolustaa?
→ Pakko on paras motivaattori – mutta tie lakitekstiin voi viedä vapaaehtoisuuden kautta. WWF Suomi aloitti verkkokalastusrajoitukset 80-luvulla aluksi vapaaehtoisilla sopimuksilla paikallisten kalastusosakaskuntien kanssa. 90-luvun lopulla pyyntirajoitukset saatiin ensimmäistä kertaa lakiin. Viiden vuoden välein uusittava asetus elää ja kehittyy ottaen huomioon saimaannorppakannan leviämisen uusille alueille.
→ Muutokset saadaan aikaan yhdessä. Maa- ja metsätalousministeriön laaja-alaisessa työryhmässä on aiemmin ollut mukana niin kalastajia kuin ympäristöjärjestöjä sekä viranomaisia ja tutkijoita. Tällä tavalla on onnistuttu saamaan yhteisesti hyväksytyt kalastusrajoitukset norpan suojaksi.
→ Edistys ei ole välttämättä pysyvää – siitä on pidettävä aktiivisesti kiinni. Nykyinen kalastusrajoitusasetus päättyy 14.4.2026. Maa- ja metsätalousministeriö on tänä vuonna heikentänyt osallistamista ja asetuksen valmisteluun ei ole perustettu vastaavaa työryhmää. Sovittelun ja osallistamisen heikentäminen aiheuttaa selvän riskin sille, että ratkaisujen hyväksyntä heikkenee. Tämä taas johtaa siihen, että debatti käydään muilla keinoin, koska asiat eivät katoa.
WWF Suomen lisäksi myös esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto tekee aktiivista työtä saimaannorpan eteen. Tapahtumavinkki: Naskaleita ja norpanpönttöjä – Saimaannorpan suojelua vuoden ympäri -näyttely Mikkelin pääkirjastossa 13.9.–2.10.2025
Kuuntele Näin maailma muutetaan -podcastia
Tässä podcast-sarjassa tutustumme onnistumisen avaimiin kuuden todellisen menestystarinan kautta. Miten muutos saatiin aikaan? Mitä se vaati? Mitä onnistumisista voidaan oppia? Juontajana toimii toiminnanjohtaja Annukka Valkeapää ja jokaisessa jaksossa vieraana on onnistumistarinan läpikotaisin tunteva asiantuntija.
Podcastin on rahoittanut RELEX Foundation for a Better Future.