Metsän arvo -palvelua varten tuotettiin ensimmäinen arvio luonnonarvosta yli koko Suomen, jonka logiikka perustuu luonnonsuojelulainsäädäntöön ja aineisto avoimeen metsävaratietoon. Tämä on ensimmäinen harjoitus, eikä suinkaan aukoton menetelmä luonnonarvon mittaamiseen. Laskennan osalta on tunnistettu muutamia heikkouksia ja kehittämistarpeita, jotka kannattaa huomioida laskennan tuloksia tarkasteltaessa – ja erityisesti uuden ja tarkemman laskennan kehittämisessä.
Luonnonarvon laskennassa seurattiin pitkälti Vahlbergin (2024) tekemiä ratkaisuja ja useimmat mittarit on laskettu samoin. Voit tutustua laskentaan tarkemmin aiemmassa blogissamme. Luonnonarvon arviointiin tällä menetelmällä liittyy useita virhelähteitä, jotka johtuvat ainakin lähtöaineiston rajoittuneisuudesta, viiveestä lähtöaineiston tietojen päivittämisessä ja laskentatavasta. Lisäksi on syytä huomata, että tämä arvio ei huomioi Boostin ja Syken (2024) kesällä päivittämiä kriteereitä, sillä niin Vahlbergin gradu kuin tämä laskenta tehtiin ennen päivitystä.
Tunnistettuja virhelähteitä
Lähtöaineiston rajoittuneisuus
Lähtöaineistona on metsäkeskuksen avoin metsävaratieto. Siinä on useita huomattavia puutteita luonnonarvon arvioimisen näkökulmasta. Esimerkiksi lehtipuulajeista ei ole tarkempaa tietoa ja tieto lahopuusta puuttuu kokonaan.
Lehtipuulajit: Avoimessa metsävaratiedossa on listattuna puulajeista vain mänty, kuusi ja lehtipuu. Lehtipuun osalta olisi oleellista saada tietoa eri puulajeista.
Lahopuu: Avoimessa metsävaratiedossa ei ole tietoa lahopuun määrästä. Lahopuun mallinnus ilmeinen heikkous. Lahopuun ja järeän puun tunnukset on tuotettu mallintamalla, mikä tuottaa merkittävän virhelähteen. Erityisesti lahopuun osalta tällä on huomattava vaikutus, sillä se painottuu luontoarvohehtaarin laskennassa.
Ihmisvaikutus typistyy tässä laskennassa vain ojitukseen. Kaikki ojittamattomat kuviot saavat tästä kriteeristä samat pisteet. Esimerkiksi maaston kuluminen ja ajourat eivät näy tässä pisteytyksessä.
Viive lähtöaineiston päivittymisessä
Metsäkeskuksen avoin metsävaratieto on päivitetty Mikäli metsässä on suoritettu hakkuita datan hankkimisen jälkeen, luonnonarvo voi olla todellisuudessa paljon pienempi.
Jos taas ilmoitettuja hakkuita ei olekaan toteutettu, luonnonarvo voi olla todellisuudessa palvelun arviota paljon parempi.
Laskentatapa
Rakennepiirteet laskettiin tässä Gini- ja Shannon- indeksien keskiarvona toisinkuin Vahlbergin menetelmässä. Shannon-indeksi ei välttämättä ole tarkoituksenmukainen luonnontilan mittari, sillä se maksimoituu, kun mäntyä, kuusta ja lehtipuustoa on kutakin 33.3 % pohjapinta-alasta. Puulajijakauma pitäisi kuitenkin suhteuttaa luontotyyppiin ja sen pitäisi saada paras arvo silloin, kun lajijakauma on luontainen, eikä silloin kun se on mahdollisimman tasainen. Yksi mahdollisuus välttää pahin ongelma olisi rakentaa mittari niin, että jos kuusta mäntyä ja koivua on kutakin vähintään 5 % niin silloin katsotaan, että kuviolla on kolmea lajia.
Järeä puusto: Tämä ei huomioi Boostin ja Syken (2024) kesällä päivittämiä kriteereitä, joissa karujen metsien järeän puun läpimitta laskettiin30 cm:iin. Sen vuoksi järeyskriteeri on aiemman kriteeristön mukainen. Koska yli 40-senttisiä puita on hyvin harvoilla kuvioilla, lähes kaikki kuviot saavat järeydestä samat pisteet. Esimerkiksi 30-senttinen ja 1-senttinen puusto saavat saman arvon. Tästä syystä pohjoisissa kunnissa tai karuilla kasvupaikoilla ei ole juuri lainkaan kuvioita, jotka saisivat järeyspisteitä.
Kehittämis- ja tutkimustarpeita
Kytkeytyvyys. Metsän arvo -palvelun luonnonarvo ei huomioi kytkeytyvyyttä, joka taas Zonationissa on keskeinen tekijä. Tätä luonnonarvoa olisi kiinnostava Zonation-analyysiin ja katsoa missä määrin ne menevät päällekkäin. Pohdimme aluksi myös, olisiko zonation arviota voinut käyttää tässä luonnonarvon mittarina, mutta siitä oli saatavilla niin vanha tieto, että olisi todennäköisesti tullut käytännön ongelmaa siitä, että talousmetsiä on käsitelty olisi huomattavaa paljon aineiston referenssivuoden jälkeen.
Lahopuun osalta olisi ratkaisevan tärkeää saada todellinen lahopuun määrää kuvaava mittari. Lahopuupotentiaali ei kerro kovinkaan tarkasti tästä luonnon kannalta kriittisestä lahopuun määrästä, sillä aktiivisella talousmetsänkäsittelyllä lahopuu on usein korjattu pois. Tällaista tietoa ei siis ole nykyisessä metsävaratiedossa. Olisi erittäin toivottavaa, että lahopuutieto saadaan seuraavassa metsävaratiedon päivityksessä mukaan. Pystypuiden osalta laserkeilaus tuottaa jo hyvää tietoa ja sekin tieto olisi parempi kuin ei lahopuutietoa ollenkaan. Maapuiden osalta kaukokartoitustiedon saaminen voi olla haastavaa. XML:n puolesta tämä olisi kuitenkin jo mahdollista.
Kompensaatioasetuksen mukainen habitaattihehtaari. Tässä laskennassa jätettiin pois kaksi kompensaatioasetuksen habitaattihehtaarin mittaria, kasvillisuuden edustavuus ja vieraslajit, sillä lähtöaineistoista ei saatu luontevasti näitä koskevaa tietoa. Tässä yhteydessä ei pyritty tuottamaan varsinaista kompensaatiohehtaariarvoa vaan kyseisen asetuksen logiikan mukainen arvio luontoarvosta. Tämän vuoksi nähtiin perusteltuna jättää kasvillisuus ja vieraslajit pois. Jos kuitenkin jatkossa halutaan tuottaa arvio habitaattihehtaarista, laskennan tulisi tavalla tai toisella huomioida myös kasvillisuuden edustavuus ja haitalliset vieraslajit.
Luontotiedon lisääminen arvioon. Eri lähteistä saatavilla olevan luontotiedon voisi myös lisätä tämän palvelun kartalle, esimerkiksi lähteet ja pienvedet, jotta nämä tulevat huomioiduksi metsätaloustoimissa. Mikäli luonnonarvon arvioinnissa pitäydytään kompensaatioasetuksen logiikassa, nämä eivät tule arvioon mukaan mutta kartalle ne olisi silti hyvä lisätä.
Luonnonarvo-mittarin käytössä huomioitavaa
Tämä luonnonarvomittari kuvaa karkeasti luonnonarvoa niiden muuttujien pohjalta, joita avoimessa metsävaratiedossa on ollut käytettävissä. Varsinainen luonnonarvon todentaminen on kuitenkin aina tehtävä maastossa. Erityisesti lahopuun määrä vaikuttaa ratkaisevasti luonnonarvoon ja sen voi todeta vain paikan päällä.
Tämä on ensimmäinen luonnonarvo-arvio, joka on laskettu lainsäädäntöön pohjautuvalla logiikalla yli koko Suomen. Kuten yltä käy ilmi, tämä ei ole aukoton menetelmä vaan tämä on yksi vaihe tarkemman laskennan kehittämisessä ja toimii toivottavasti inspiraationa muille menetelmän edelleen kehittämisessä.
Annukka Valkeapää
Toiminnanjohtaja
Compensate-säätiö