Blogi on osa Näin maailma muutetaan -podcastia, jossa paneudumme käytännön ratkaisuihin, joilla on onnistuttu tekemään maailmasta ympäristön kannalta kestävämpi.
Jakson vieras
“Ne pitää kriisiyttää. Paljonhan meillä puhutaan ja ehkä varsinkin nykyään siitä, että miks meillä on tällaista vastakkainasettelua ja me emme nyt tarvitse vastakkainasettelua. Mutta kyllä se tosi on, että ilman vastakkainasettelua ei synny mitään kunnollisia suojelupäätöksiä. Syntyy hirveesti sellasta tekemistä joka kyllä tuottaa vuosikertomusta ja ympäristöraporttia ja viestintä sitä ja blaa blaa tätä mutta se ei juurikaan tuota niitä suojeluhehtaareita, mitä tarvitaan.”
Matti Liimatainen
Metsäasiantuntija
Greenpeace Suomi
Metsät ovat suomalaisille tärkeitä ja erityisesti valtion metsien käyttöön meillä jokaisella on oikeus ottaa kantaa. Konfliktit valtion metsien hakkuista kärjistyivät vuonna 1987 Talaskankaalla. Se oli lähtölaukaus valtion metsien suojelumaratooniin, joka jatkuu edelleen. Ympäristöjärjestöjen lisäksi myös monet muut toimijat ovat tarttuneet asiaan. Yhteisvoimin ja monivaiheisilla prosesseilla on saatu 200 000 hehtaaria arvokkaita valtion metsiä turvaan hakkuilta. Mitä tästä voimme oppia?
→ Tee ongelma näkyväksi. Kun sanojen ja tekojen välillä on ristiriita, näytä se. Valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus ja metsäteollisuus väittivät, että metsäluonnon tilanne on hyvä ja paranemaan päin. Metsien suojelutilanne oli kuitenkin heikko ja arvokkaita metsiä hakattiin jatkuvasti.
→ Mieti vastuullisten ketju läpi – kuka voi vaikuttaa päätöksentekijään? Metsähallitus hakkasi arvokkaita vanhoja metsiä. Viranomainen ei siihen puuttunut. Metsäteollisuus osti näistä metsistä hakattua puuta. Vasta kun paperinostajat eivät halunneet ostaa sellaista paperia, jonka tuottaminen tuhoaa uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja loukkaa alkuperäiskansojen oikeuksia, alkoi tapahtua.
→ Kutsu, vaadi tai painosta vastuutahot asian äärelle – ja tarjoile ratkaisun avaimet. Paperinostajat kutsuttiin katsomaan tilannetta paikan päälle. Kun paperinostajat ilmoittivat, että haluavat kestävämmin tuotettua raaka-ainetta, metsäteollisuus vaati Metsähallitusta ratkaisemaan ongelman, muuten kauppa ei käy. Tämän jälkeen Metsähallitus kutsui järjestöt neuvottelemaan kiistakohteina olevista metsistä ja sopimaan, mitkä niistä jätetään hakkuiden ulkopuolelle.
→ Jos ehdotettu ratkaisu on huono, vaadi parempaa. Ympäristöjärjestöt eivät suostuneet vajaisiin päätöksiin ja vaativat parempaa turvaa metsäluonnolle. Tämän seurauksena valtio täydensi virallisia suojelupäätöksiä eri vaiheissa ja eri tavoilla.
→ Huolehdi työ maaliin. Kun arvokkaat metsät on saatu pois akuutin hakkuu-uhan alta, kohteet eivät ole vielä virallisesti suojassa. Jotta kohteet saavat pysyvän suojan, niistä on perustettava lakisääteisiä suojelualueita.
Tässä jaksossa korostuvat jo aiemmissakin jaksoissa esiinnousseet piirteet maailman muuttamisesta:
→ Monet eri toimijat yhteisellä asialla. Vanhat metsät ovat luonnoltaan arvokkaita ja käytännössä kaikki Suomen luonnonsuojelujärjestöt ovat osallistuneet valtion vanhojen metsien suojelutyöhön. Vanhoilla metsillä on myös sosiaalista ja kulttuurista merkitystä: paikalliset asukkaat ja nimekkäät taiteilijat ovat olleet näkyvästi mukana metsiä puolustamassa. Pohjoisessa kuvaan astuvat myös saamelaisorganisaatiot ja Metsähallituksen hakkuut saamelaisalueilla ovat päätyneet myös YK:n ihmisoikeuskomitean käsittelyyn.
→ Paikalliset kiistat voivat olla oire laajemmasta ongelmasta. Talaskankaalla ei ollut kyse ainoastaan Talaskankaan metsistä ja soista. Samoin yhden paliskunnan kritiikki valtion metsien hakkuusta on oire isommasta ongelmasta. Sotien jälkeen valtionmetsiä alettiin käyttää lähes yksinomaan teolliseen puunhankinnan tarpeisiin – se jyräsi muut tavoitteet alleen. Tyytymättömyys valtion metsien hakkuisiin alkoi nousta pintaan.
→ Isot tulokset saadaan aikaan pitkäjänteisellä työllä monien vaiheiden kautta. Talaskankaan kiista käytiin vuonna 1987. Sen ja muutaman muun paikallisen kiistan jälkeen 1990-luvulla laadittiin vanhojen metsien suojeluohjelmia ja 1996 Metsähallitus aloitti alue-ekologisen suunnittelun. Tämän jälkeen kysymystä on ratkottu useissa eri neuvotteluissa ja prosesseissa.
→ Maailman muuttaminen on monistrategista toimintaa. Myös sijoittajat arvioivat suomalaisyhtiöiden sijoituksia kestävän kehityksen näkökulmasta. YK:n ihmisoikeuskomitea tarkasteli asiaa alkuperäiskansojen näkövinkkelistä. Mielenosoitusten sarja Suomessa ja Euroopassa nosti mediahuomiota. Tämä kaikki herätti mediahuomiota, mikä puolestaan loi painetta ratkaista asioita paremmin.
Kuuntele Näin maailma muutetaan -podcastia
Tässä podcast-sarjassa tutustumme onnistumisen avaimiin kuuden todellisen menestystarinan kautta. Miten muutos saatiin aikaan? Mitä se vaati? Mitä onnistumisista voidaan oppia? Juontajana toimii toiminnanjohtaja Annukka Valkeapää ja jokaisessa jaksossa vieraana on onnistumistarinan läpikotaisin tunteva asiantuntija.
Podcastin on rahoittanut RELEX Foundation for a Better Future.