COP29-ilmastokokous on käynnissä Bakussa, ja Compensate-säätiö on mukana tavoitteenaan vaikuttaa yritysten ilmastoväittämiin. Nämä väittämät liittyvät kiinteästi kansainvälisiin hiilimarkkinoihin, joiden sääntöjä kokouksessa parhaillaan neuvotellaan. Compensate-säätiö on ollut laatimassa ja allekirjoittajana laajassa, pian julkaistavassa kannanotossa niin sanotun kontribuutiomallin puolesta. Säätiötä edustaa Bakussa Niklas Kaskeala 14.–18.11.2024.
Yritysten ilmastoväittämät ovat murrosvaiheessa. Sääntelyn kiristyessä ja yhteiskunnallisen paineen kasvaessa yrityksiltä odotetaan yhä tarkempia ja läpinäkyvämpiä tapoja viestiä ilmastovastuustaan. Pelkät ”hiilineutraalius” tai muunlaiset päästöjen kumoutumisväittämät eivät enää riitä – tai edes päde. On tullut aika uudistaa väittämät, mutta myös varmistaa, että uudet ilmastoväittämät perustuvat todelliseen vastuunkantoon eivätkä vain tarjoa uusia reittejä viherpesuun.
Mikä on muuttumassa?
Yritykset ovat jo pitkään voineet perustaa ilmastostrategiansa hiilikredittien ostoon, mutta ilman selkeää lievennyshierarkiaa, joka velvoittaisi yrityksiä ensisijaisesti vähentämään omia päästöjään ennen ulkopuolisten ilmastokompensaatioiden hyödyntämistä. Tuloksena on ollut tilanne, jossa jopa kokonaiset ilmastoväittämät saatetaan rakentaa yksinomaan hiilikredittien varaan, vaikka yrityksillä ei ole ollut kunnollisia suunnitelmia omien päästöjensä vähentämiseksi.
Viime vuosina luottamus hiilikredittien laatuun on kuitenkin murentunut, osittain kriittisten tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja median ansiosta, jotka ovat paljastaneet markkinoiden järjestelmätason puutteita.
Monet asiantuntijat, kuten Compensate-säätiö, ovat nostaneet esiin hiilikrediittien laatuongelmia ja suositelleet, että edes laadukkaimpia krediittejä käytettäisiin vain moninkertaista ylikompensaatiota soveltaen. EU ja vapaaehtoiset standardit ovatkin alkaneet asettaa tarkempia rajoituksia hiilikredittien käytölle ilmastoväittämien tukena.
Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut niin kutsuttu kaksoislaskenta: jos hiilikredittejä käytetään yrityksen päästöjen kumoamiseen ja samalla ne auttavat hankkeen isäntämaata saavuttamaan ilmastotavoitteitaan, kyse on kaksoislaskennasta, eikä yrityksen tulisi voida väittää kompensoineensa omia päästöjään.
Kumoutumisväittämistä kontribuutioväittämiin
Kumoutumisväitteet, kuten ”hiilineutraalius” ja ”ilmastoneutraalius”, jotka perustuvat hiilikredittien ostoon, ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Niiden todellinen ilmastovaikutus on usein kyseenalainen, ja väitteitä pidetään yhä harhaanjohtavampina. Siksi monia tällaisia väitteitä kielletään uusissa EU-säännöksissä. Muutamat edelläkävijäyritykset ovatkin jo alkaneet siirtyä kohti rehellisempiä, niin kutsuttuja kontribuutioväittämiä, joissa yritykset sitoutuvat tukemaan ilmastotoimia, mutta eivät väitä omien päästöjensä olevan kumottuja. Tämä antaa yrityksille mahdollisuuden kantaa vastuuta niistä päästöistä, joita ne eivät vielä voi välttää, ilman että ne esittävät harhaanjohtavia väittämiä.
Uusien väittämien taustalla on halu rakentaa luottamusta, mutta niiden on perustuttava todelliseen vastuullisuuteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yritysten tukemien ilmastotoimien on oltava laadukkaita, lisäisiä ja läpinäkyviä. Pelkkä väittämän vaihtaminen kumoutumisesta kontribuutioon ei riitä, jos väittämien pohjana olevat hankkeet ovat heikkolaatuisia tai puutteellisia. Yritysten tukemien ilmastohankkeiden tulee täyttää tarkat kriteerit, jotta ne todella lisäävät ilmastotyön vaikuttavuutta eivätkä vain kiillota yrityksen julkikuvaa.
Arvoketjun ulkopuoliset ilmastotoimet (Beyond Value Chain Mitigation, BVCM)
Huolimatta hiilineutraalisuusmallien saamasta kritiikistä ja puutteista, harvat yritykset ovat vielä omaksuneet täysin vaihtoehtoisia tapoja rahoittaa ilmastotoimia arvoketjunsa ulkopuolella. Tämä johtuu todennäköisesti harhakäsityksestä, että toimivaa vaihtoehtoista ”mallia” ei ole olemassa.
Vaihtoehtoinen malli on kuitenkin jo olemassa. Se on selkeä, yksinkertainen, toteutettavissa ja helposti viestittävissä. Arvoketjun ulkopuolisten ilmastotoimien tukemisen, eli niin sanottu BVCM-malli, tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kantaa vastuunsa ilman harhaanjohtavia kumoutumisväittämiä ja yhdistää tieteeseen perustuvat päästövähennykset yrityksen hiilen sisäiseen hinnoitteluun, joka ohjaa investointeja arvoketjun ulkopuolisiin ilmastotekoihin.
Viisi periaatetta uskottavalle BVCM-mallille
Compensate-säätiö on ollut kehittämässä ja tukee Carbon Market Watch järjestön mallia uskottavalle BVCM:n käytölle. Tämä BVCM-lähestymistapa on yrityksille tilaisuus viestiä ilmastovastuustaan luotettavasti. Kun yritykset asettavat sisäisen hiilen hinnan, ne luovat budjetin, jolla tuetaan laadukkaita ilmastohankkeita. Tämä tukee konkreettisesti ilmastotyötä arvoketjun ulkopuolella ilman harhaanjohtavia kumoutumisväittämiä.
Mallin mukaan yritysten tulee ensisijaisesti panostaa oman toiminnan päästövähennyksiin asettamalla tieteeseen 1,5 asteen tavoitteeseen perustava päästövähennystavoite ja -polku.
Lisäksi yrityksen tulisi:
- Laskea ja julkistaa kasvihuonekaasupäästönsä, mukaan lukien scope 1, 2 ja 3 -päästöt
- Määrittää budjetti, joka kohdistetaan arvoketjun ulkopuolisiin ilmastotoimiin (esimerkiksi sisäisen hiilen hinnan, osan liikevaihdosta tms. kautta)
- Toteuttaa due diligence -prosessi, jolla päätetään arvoketjun ulkopuolisista ilmastokohteista, jotka saavat rahoitusta kaikkein vaikuttavimpiin ilmastohankkeisiin
- Rahoittaa valittuja hankkeita
- Viestiä julkisesti jokaisesta näistä neljästä askeleesta, erottaen selkeästi arvoketjun ulkopuoliset ilmastotoimet yrityksen sisäisistä päästövähennystoimista.
Viimeinen kohta tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen viestintä ei saa luoda mielikuvaa, että yrityksen päästöt ovat tulleet kumotuiksi arvoketjun ulkopuolisen ilmastototyön tukemisen kautta.
Vastuulliset ilmastoväittämät ovat ratkaisun ytimessä
BVCM ei ole vain tekninen ratkaisu vaan kokonaisvaltainen vastuunkannon malli, jossa tieteeseen pohjautuvat päästövähennykset yhdistyvät yrityksen aidosti vastuullisiin ilmastotoimiin. Tämä on askel pois harhaanjohtavasta viestinnästä kohti luotettavampia ja rehellisempiä ilmastoväittämiä.
Siirtymä tällaiseen malliin on välttämätön, jotta yritysten ilmastoväittämät voivat jatkossa perustua todelliseen vastuunkantoon. Tämä vaatii laajaa yhteistyötä, jossa EU:n lainsäätäjät, vapaaehtoiset ilmastostandardit ja yritykset työskentelevät yhdessä luodakseen uuden aikakauden ilmastoviestinnälle. Luotettavat kontribuutioväittämät, joissa ilmastoyksiköitä käytetään tieteellisesti perusteltujen päästövähennysten rinnalla, eivät kumoamisena, voivat rakentaa markkinaa kestävämmältä pohjalta ja estää viherpesun.
Yritysten ja yhteiskunnan yhteinen tavoite on oltava aito vastuunkanto. Vain näin voidaan rakentaa kestävä ilmastoväittämien kulttuuri, joka aidosti tukee ilmastokriisin hillitsemistä ja kasvattaa yritysten sekä yhteiskunnan välistä luottamusta.
Haluatko kuulla lisää COP29-ilmastokokouksen päätöksistä hiilimarkkinoiden ja ilmastoväittämien sääntelyyn liittyen? Tervetuloa mukaan Compensate-säätiön webinaariin ”COP29 – Key Takeaways for Companies” tiistaina 3.12.2024 – lue lisää ja ilmoittaudu täällä. Webinaari pidetään englanniksi ja tallenne on katsottavissa myös jälkikäteen.
Niklas Kaskeala
Hallituksen puheenjohtaja
Compensate-säätiö