Yksi markkinatalouden suurimmista puutteista on ollut kyvyttömyys hinnoitella ulkoisvaikutuksia – erityisesti niitä, jotka liittyvät luonnonvarojen käyttöön ja ekosysteemien tuhoutumiseen. Luonnon tarjoamat elintärkeät palvelut, kuten puhdas ilma, vesi ja monimuotoinen ekosysteemi, ovat olleet näkymättömiä talousjärjestelmälle, vaikka niistä riippuu yli puolet maailman bruttokansantuotteesta. Seurauksena on ollut luonnon monimuotoisuuden nopea köyhtyminen ja ekologisten järjestelmien kriisiytyminen.
Luonnonarvomarkkinat ovat vastaus tähän ongelmaan. Luonnonarvomarkkinat luovat taloudellisen kannustimen luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle. Niiden ytimessä on ajatus, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla – kuten puhtaalla ilmalla, vesivaroilla ja biodiversiteetillä – on taloudellinen arvo, jonka markkinat voivat tunnistaa ja hinnoitella.
Luonnonarvomarkkinat muuttavat perinteisen talouslogiikan: luonnon säilyttämisestä tulee taloudellisesti kannattavaa, mikä ohjaa yrityksiä ja yhteisöjä osallistumaan luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Luontoa ei enää käytetä pelkästään resurssina, vaan siitä huolehtimisesta tulee osa taloudellista arvonmuodostusta.
Yksityisen rahoituksen merkitys
Globaalin luontokadon pysäyttäminen vaatii vuosittain arviolta 500–1000 miljardin euron rahoitusta vuoteen 2030 mennessä. Hallitukset eivät pysty kattamaan tätä tarvetta yksin, joten yksityinen sektori on keskeisessä roolissa.
Luonnonarvomarkkinat avaavat mahdollisuuden yksityiselle rahoitukselle luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelussa, luomalla yrityksille konkreettisia kannustimia osallistua ympäristön tilan parantamiseen ja samalla kehittää kestäviä liiketoimintamalleja.
Suomi edelläkävijänä
Suomessa yritykset ovat yhä tietoisempia luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. EK:n kyselyssä 83 % yrityksistä arvioi, että luonnon monimuotoisuuden huomioiminen tulee olemaan entistä tärkeämpää liiketoiminnan kannalta tulevaisuudessa. Yritykset toivovat markkinaehtoisia ratkaisuja.
Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus toimia luonnonarvomarkkinoiden edelläkävijänä. Meillä on jo lainsäädäntöä, joka tukee vapaaehtoista ekologista kompensaatiota. Yritykset voivat uuden luonnonsuojelulain myötä kompensoida toimintansa luontohaittoja esimerkiksi ennallistamalla elinympäristöjä.
Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta luonnonarvomarkkinoiden ei pitäisi rajoittua vain kompensaatioon. Monet yritykset eivät voi suoraan osallistua kompensaatioon, koska niiden aiheuttamien haittojen kohdentaminen tiettyihin ekosysteemeihin on vaikeaa.
Luonnonarvomarkkinoiden tulee kattaa myös laajemmat luonnonsuojelu- ja ennallistamistoimet, jotka eivät suoraan liity aiheutettuun haittaan, mutta edistävät ekosysteemien kestävyyttä. Tämä mahdollistaisi monenlaisten yritysten osallistumisen ja tehostaisi luonnonsuojelutoimia, sekä vähentää julkisen rahoituksen tarvetta.
Suomen on oltava etulinjassa luonnonarvomarkkinoiden kehityksessä. Tämä ei pelkästään auta pysäyttämään luontokatoa, vaan luo myös tulevaisuuskestävää uutta liiketoimintaa.
Metsän arvo -palvelu tekee näkyväksi, että metsän tuottamilla muillakin hyödykkeillä, kuin puulla, on arvo. Palvelu arvioi metsän luonnonarvon sekä hiilivaraston. Se tuo myös esille, että luonnon monimuotoisuus auttaa riskien hallinnassa: monimuotoiset metsät ovat vastustuskykyisempiä metsätuhoja kohtaan ja tuhon sattuessa toipuvat niistä nopeammin. Ilmastonmuutoksen edetessä metsätuhoriskin hallinta tulee entistä tarpeellisemmaksi.
Niklas Kaskeala
Hallituksen puheenjohtaja
Compensate-säätiö